Käyttäytymisneurologian tutkimusyksikkö

Käyttäytymisneurologian tutkimusyksikkö on perustettu vuoden 2012 alussa Tampereen Yliopistollisen sairaalan (TAYS) yhteyteen. Tutkimusyksikön johtaja on Dos. Kaisa Hartikainen ja tutkimusta on rahoittanut Suomen Akatemia. Yksikön hallinnosta vastaa Pirkanmaan sairaanhoito piirin (PSHP) Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokeskus (TKI-keskus).

Tavoitteet

Käyttäytymisneurologian tutkimusryhmä tutkii ajattelun, tunteiden ja käyttäytymisen taustalla olevia aivorakenteita ja mekanismeja sekä sitä miten ne ovat muuttuneet aivosairauksissa, aivovaurioissa, aivojen kuormitustilanteissa ja neuromodulaatiohoitojen seurauksena. Käyttäytymisneurologinen tutkimus luo pohjaa neurologisten potilaiden tiedonkäsittelyn, tunne-elämän ja käyttäytymisen vaikeuksien havaitsemiseen, ymmärtämiseen, kuntouttamiseen ja hoitoon. Lisäksi tavoitteenamme on edistää aivoterveyttä ja aivojen hyvinvointia yleensä. Pyrimme löytämään aivojen fysiologiaan ja tiedonkäsittelytoimintoihin pohjaavia biomarkkereita ja menetelmiä aivoterveyden ja aivokuormituksen objektiiviseen mittaamiseen. Biomarkkerit mahdollistavat tulevaisuudessa interventiotutkimukset, joissa aivoterveyttä pyritään optimoimaan. Lisäksi ne auttanevat erilaisten kliinisten toimenpiteiden kuten operatiivisten hoitojen (esim. sydän toimenpiteet) tai neuromodulattiohoitojen säätämisen huomioiden aivoterveys.

Edelleen pyrimme selvittämään sitä, miten aivoterveys sekä aivojen  kuormittuneisuus heijastuvat aivojen fysiologiaan, tunne- ja tiedonkäsittelytoimintoihin. Mm. tähän tavoitteeseen liittyen osallistumme kansalliseen Kestävä aivoterveyshankkeeseen, jonka rahoituksen on myöntänyt Suomen sosiaali- ja terveysministeriö Euroopan sosiaalirahaston (ESR), Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta.

Menetelmät

Tutkimuksissamme sovellamme kognitiivisen neurotieteen, kokeellisen psykologian ja neurofysiologian teorioita ja menetelmiä. Tutkimusmenetelminä käytämme 64 kanavaista aivosähkötoiminnan, ihonsähkönjohtavuuden ja pulssin mittausta. Koehenkilömme ovat terveitä koehenkilöitä ja potilaita, joilla on neurologinen tai psykiatrinen aivosairaus tai kasvaimen, vamman tai aivoinfarktin aiheuttama aivovaurio. Lisäksi tutkimme potilaita, joiden hoito vaikuttaa joko suoraan tai välillisesti aivotoimintoihin ja aivojen hyvinvointiin. Tutkimuksissamme koehenkilöt tekevät kognitiivista suorituskykyä ja automaattisia tunnereaktioita mittaavia tietokonepohjaisia reaktioaikatestejä, joiden tulokset yhdistetään aivojen sähköfysiologisten vasteiden mittaustuloksiin. Näin saadaan tietoa koehenkilön käyttäytymisestä ja aivojen fysiologiasta sekä niiden muutoksista vamman, sairauden tai neuromodulaatiohoitojen seurauksena. Pyrkimyksenä on ymmärtää erityisesti otsalohkojen diffuusin ja paikallisen vaurion sekä neuromodulaatiohoitojen aiheuttamia tiedonkäsittelyn, tunteiden säätelyn ja käyttäytymisen muutoksia sekä eri otsalohko-tyvitumakepiirien rooleja näissä aivotoiminnoissa. Neuromodulaatiohoitoihin kuuluvat mm. syväaivostimulaatiohoito (DBS), vagushermostimulaatiohoito (VNS), transkraniaalinen tasavirtastimulaatiohoito (TDCS) sekä psykiatrinen sähköhoito (ECT).

Yhteistyö

Tutkimus on monialaista ja yhteistyötahoinamme toimii neurokirurgeja, neurologeja, psykiatreja, neuropsykologeja, työterveyslääkäreitä, työterveyspsykologeja, työterveyshoitajia, radiologeja, anestesiologeja, kardiologeja, insinööreja ja fyysikoita. Tutkimusta tehdään sekä kansallisena että kansainvälisenä yhteistyönä.

Kestävän aivoterveyshankkeen osalta yhteistyötä tehdään mm Tampereen Yliopiston/TAMK:in ja OAMK:n kanssa.

Pitkäaikaisia kansainvälisiä yhteistyötahoja ovat Prof. Robert Knight, University of California, Berkeley, Professor of Neuroscience and Director of the Helen Wills Neuroscience Center ja Prof. Keith Ogawa, Chair of Psychology St. Mary’s College, California.